Voitte tänne heittää parhaat vitsinne, annan esimerkin;
Vaseliinilla käyvä auto
Olipa kerran ruotsalaissyntyinen
keksijä, joka asui kaukana kaupungista, syrjäisessä ja hiljaisessa
metsätorpassa. Tämä mies sai valmiiksi uuden keksintönsä
-autonmoottorin, joka toimii paitsi bensiinillä, myös vaseliinilla.
Keksijä asensi moottorin vanhaan
autoonsa ja lähti ajelemaan kaupunkia kohti, tarkoituksenaan myydä
keksintö autotehtaalle. Matka oli pitkä, alkoi hämärtää...
Samaan aikaan oli varsin itsepäinen ja epäsopuisa perhe
lopettelemassa illallistaan. Kinaa synnytti epäselvyys siitä, kuka
tiskaisi astiat.
- Minä en tiskaa, se on akkojen hommaa, karjaisi isä.
- Minä laitoin ruuan, en tiskaa, valitti äiti.
- Mä oon tiskannu joka ilta tällä viikolla, ei oo mun vuoro, kimitti tytär.
Riita jatkui ja jatkui, kukaan ei antanut
periksi. Lopulta perhe päätti, että jokainen käy alasti selälleen
keittiön lattialle makaamaan. Se, joka ensiksi liikkuisi, nauraisi tai
sanoisi jotakin, joutuisi tiskaamaan.
Perhe riisuutui ja asettui makuulle keittiön lattialle...
Keksijä huomasi hajamielisyyksissään
unohtaneensa tankata autonsa. Auto alkoi nykiä ja lopulta pysähtyi
tankki tyhjänä tienposkeen.
Keksijä nousi autostaan ja tähyili ympärilleen ja
havaitsi valoa muutaman sadanmetrin päässä. Toiveikkaana hän lähti
hakemaan bensiiniä lainaksi.
Keksijä saapui talolle ja koputti oveen. Kukaan ei tullut
avaamaan. Outoa, talossa paloi kuitenkin kaikki valot. Hän avasi oven
ja astui sisälle. Hämmästyksekseen keksijä näki talonväen makaamassa
alastomana keskellä keittiön lattiaa. Hän päätti kuitenkin kysyä apua.
- Anteeksi, olisiko teillä lainata vähän bensaa,
kun minun autoni jäi tuohon tielle ? - Minä maksan tietysti, hän sanoi.
Kukaan ei vastannut.
Keksijä kohautti harteitaan ja alkoi
itse etsiskellä bensiiniä. Keittiön komeroita tutkiessaan hän ei
voinut olla huomaamatta, kuinka hyvännäköinen perheen tytär oli. Koska
kukaan talonväestä ei reagoinut häneen mitenkään, päätti keksijä
käyttää tilaisuutta hyväkseen ja naida napautti tytärtä.
Suoritettuaan toimensa ilman häiriötä keksijä oivalsi, että
autotallistahan sitä bensaa pitäisi katsella. Hän meni talliin, mutta
etsintä päättyi edelleen tuloksetta.
Palattuaan takaisin keittiöön hän
totesi, ettei äidissäkään oikeastaan mitään vikaa ollut. Ja ei kun
toimeen. Keksijä kiksautti perheen äitiäkin.
Vielä olisi tietenkin mahdollista, että vintillä on
kanisteri. Keksijä kipusi ylös, mutta turhaan hän sieltä mitään
haeskeli. Bensiiniä ei talossa kertakaikkiaan ollut. Harmistuneena hän
jälleen palasi keittiöön. Siinä talonväkeä katsellessaan hän yhtäkkiä
muisti moottorinsa erikoisuuden.
- Olisikohan täällä jossain vaseliinia, hän tokaisi ääneen itselleen.
Silloin perheen isä nousi pystyyn ja karjaisi:
- Ei jonde, minä tiskaan !!!